Kehitystyö

Tutkimusfilosofia

Teoria ja käytäntö toisiinsa sulautuneina ilmenevät ammatillisena osaamisena, ja kokemuksellinen tieto karttuu teoreettista tietoa soveltamalla käytännön työtä tekemällä. Hiljaista tietoa (näppituntumaa) syntyy silloin, kun ihminen sisäistää eksplisiittisen tiedon omaan tekemiseen.

Tieteellisen motivoitumiseni lähtökohta on, että tutkimusongelma on kliinisen työn kannalta riittävän merkittävä. Tutkimuksen tulosten on oltava hyödynnettävissä ja sovellettavissa käytännön työhön. Mielestäni tutkimuksellisen näkökulman aiheeseen on oltava myös riittävän uusi, että sillä olisi mielenkiintoa myös muille samasta aihepiiristä kiinnostuneille kuin itselleni. Tutkimuksen on tarkoitus olla ajankohtainen ja hyödyttää kyseistä kohderyhmää ja sen mukanaan tuomien sovellutusten olla yleistettävissä kyseisen aihepiirin käytännön työn metodologiaan.

Minulle on tärkeää, että tutkimus on eettisesti toteutettu ja sisältää sekä määrällisen että laadullisen käsittelyotteen. Tutkimusongelmien on oltava hyvin määriteltyjä, kapea-alaisia ja hyvin operationaalistettuja, jotta ne tavoittavat mahdollisimman hyvin mitattavan ongelman. Muuttujakontrollin on oltava riittävä, jotta tulokset ovat mahdollisimman selkeästi tulkittavissa. Tutkimuksen ei saa loukata tutkittavia eikä aiheuttaa heille heikennystä saamaansa kuntoutukseen määrällisesti tai sisällöllisesti. Teen kvalitatiivista tutkimusta hyödyntäen myös kvantitatiivisen tutkimuksen työkaluja niiltä osin, kuin ne ovat sovellettavissa.

Tutkimusfilosofiani onkin oman työni kehittäminen, jota varten etsin tietoa perustutkimuksen puolelta, kokoan ja tulkitsen tietoa, ja tämän synteesin perusteella testaan syntynyttä ajattelumallia kokeilemalla sitä käytäntöön.

Tutkimuskokemus

Pro gradu työni käsitteli yläasteen sopeutumattomien opetuksen oppilaiden kielellisiä taitoja. Lisensiaatintyöni käsittelee vaikeasti liikuntavammaisten oppilaiden bliss-symbolien oppimista tietokoneoppimisympäristössä. Olen molemmista töistä pitänyt suullisen esityksen (toisen englanniksi) Suomessa järjestetyissä kongresseissa. Kansainvälisessä CP-konferensssissa vuonna 2006 esitimme (Karjalainen, Iinatti, Heikkinen, Jylänki & Lainio 2006) myös posterin kuolaamisen hoidosta botuliinitoksiinilla.

Teoria ei yksinomaan riitä, tärkeää on myös toimivien käytänteiden luominen ja teorioiden ja menetelmien soveltamiskelpoisuuden analysoiminen. Opiskelutarvettani ohjaa oman kliinisen työni laadunvalvonta. Haluan kyetä arvioimaan työni vaikuttavuutta. Kliinisten valintojen tulee perustua teoreettiseen näkemykseen ja tietoon. Työn tuloksellisuuden ja kannattavuuden arviointi on mahdollista. Puheterapeuttinen kuntoutus pitäisi pystyä operationaalistamaan nykyistä paremmin, ja saamaan tavoitteet selkeämmiksi jotta niihin pääsemistä olisi helpompi arvioida. Asiantuntijuuden myötä pystyn paremmin tekemään ennusteita puheterapeuttisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta, ja realistisemmin asettamaan tavoitteita konkreettisessa asiakastyössä.


KEHITYSPROJEKTEISSA TUOTETTU MATERIAALI JA MUU KLIININEN KEHITYSTYÖ             
 
- kuolaamisen hoitoon tarkoitetun botox-hoidon seuranta (yhteistyössä julkaistu posteri: Karjalainen, Iinatti, Jylänki, Kyllönen & Lainio)

- syötettävien lasten esitietokaavake

- terapiaryhmät (yhteistyössä muiden terapeuttien kanssa; mm. Kuuntelukalat puhumattomien auditorisen prosessoinnin ja lukitaitojen tukemiseksi, hengitystekniikkaryhmä Duchennen lihasatrofiaa sairastaville, oraalimotoriikan ryhmä kuolaaville lapsille)

- ohjaava kommunikaatiojaksotoiminta alle kouluikäisille AAC-keinoja käyttäville lapsille

- kuntoutusjaksotoiminta (mm. AAC-keinoja arvioivaa ja kehittävää intensiivikuntoutusta)

- Sähköhammasharjahoidon aloittaminen omassa työssä ja tiedon jakaminen kollegoille Oslon oraalimotorisen kongressin tuliaisina, ensimmäisenä Suomessa

- NOT (Nordisk Orofacialt Test)-testin suomentamistyöryhmän jäsenenä, tiedon tuominen alun perin Suomeen Oslon oraalimotorisen kongressin tuliaisina

- WeeFIM-mittarin lisäkehittäminen omassa työyhteisössä (yläasteen arjen taidot lisäosiot: asuminen, ympäristössä liikkuminen, rahankäyttö, toiminnanohjaus, vapaa-ajan vietto, sosiaaliset suhteet)

- oppilaan oma arviointi käyttäen strukturoitua haastattelua (Talking Mats –menetelmää hyödyntäen) liittyen toimintakyvyn arviointiin ja tavoitteiden asetteluun WeeFIM-mittarissa ja yläluokkien lisäosioissa

- kuolaamisen hoidosta ja kuntoutuksesta essee ohjausmateriaaliksi käyttäen Käypä hoito –suosituksen rakennetta.